Tiedän, että sinullakin on mielipide tai näkemys maalämmöstä. Se saattaa olla melko vahvakin. Mielipiteesi on syntynyt työkaveriltasi kuulemasi tarinan perusteella, olet lukenut lehtiartikkelin tai kenties olet tavannut tuttavan, jolle maalämpö on jo asennettu.Siitä huolimatta, että Suomessa maalämpöjärjestelmiä on ammattimaisesti asennettu jo 20 vuoden ajan, liittyy maalämpöön monenlaista ”mututietoa”, osatotuuksia ja epäilyäkin.Mitkä ovat maalämpöön liittyvät myytit? Avaan myytit perusteluineen, jotta sinä asiakkaana voit tehdä lämmitysjärjestelmävalintasi oikean tiedon pohjalta.Lets go! Hyökätään myyttien kimppuun pala palalta ja myytti myytiltä.


1. Maalämpö ei tuota riittävän kuumaa vettä patteriverkkoon
Maalämpöpumput kykenevät parhaimmillaan tuottamaan kompressorilla ilman sähkövastusta lämmitysverkostoon 65-asteisen menoveden. Näin korkea menoveden lämpötila riittää käytännössä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kovimmillakin pakkasilla lämmittämään talon toivottuun sisälämpötilaan.

Jos menoveden lämpötilat ovat korkeammat kuin 65 astetta, se ei tarkoita, ettei maalämpö soveltuisi taloon käytettäväksi. Usein vanhan järjestelmän automatiikalla ajetaan patteriverkostoon liian kuumaa vettä ja yksittäisten tilojen lämpötila säädetään halutuksi termostaattiventtiileillä. Ajetaan ns. käsijarru päällä!

Ja vielä lopuksi. Olen 15 vuoden aikana törmännyt vain muutamaan kohteeseen, jossa patteriverkoston alimitoitus on ollut esteenä maalämmön hyödyntämiselle.

Tämä myytti on TARUA

2. SCOP-luku kertoo lämpöpumpun säästön koko vuoden aikana Suomessa
COP-luku kertoo lämpöpumpun hyötysuhteen tietyllä ulkolämpötilalla ja tietyllä lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilalla. Se kertoo lämpöpumpulla saavutettavan säästön vain yhdessä yksittäisessä ulko- ja sisälämpötilassa.

Mitä lämpimämpi on keruupiirissä (porakaivo, maapiiri, vesistöasennus) kiertävän etanolin lämpötila ja mitä viileämpi on lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden lämpötila, sitä parempi on COP-arvo.

Tämän lisäksi on otettu käyttöön SCOP-arvo (Seasonal COP), jolla ilmoitetaan lämpöpumpun hyötysuhde koko vuoden aikana.

Hienoa, mutta… Ainoa ongelma SCOP-luvun käytössä on se tosiasia, että Suomessa käytössä olevan SCOP-arvon mittauspiste on Saksassa Strasbourgissa. Eli SCOP-arvoa ei voida käyttää mittarina saavutettavista lämmityssäästöistä Suomessa. Sen sijaan se voi toimia vertailtaessa eri lämpöpumppumerkkien välisiä säästöjä toisiinsa.

Uusi energiamerkintäkäytäntö tulee helpottamaan tätä suhteellisen hankalaa COP- ja SCOP-lukujen käyttöä. Energiamerkintöjen käyttö on meille jo tuttua kodinkoneissa.

Tämä myytti on TARUA

3. Pehmeän maan poraus on kallista
Pehmeän maan osuus on putkitettava teräsputkilla, jotka liitetään toisiinsa hitsaamalla. Tämän pehmeän maan poraamisen metrihinta on arvokkaampaa kuin varsinainen kallion poraaminen. Tämä johtuu lisääntyvästä materiaali- ja työntarpeesta.

Asiakkaat pelkäävät usein maalämpöön siirtymistä, koska eivät tiedä pehmeän maan metrimäärää etukäteen. Tämä on ymmärrettävää. Kaikki kustannukset, jotka eivät ole asiakkaalla tiedossa aiheuttavat päänvaivaa ja epätietoisuutta loppuhinnasta.

Varsinaisen porauksen hinta liikkuu n. 32-35 euron välimaastossa. Tuohon perushinnoitteluun sisältyy yleensä 3 metriä teräsputkiporausta. Teräsputkiporauksen lisähinta 3 metriä ylittäviltä osilta on noin 70 euroa/metri.

Esimerkkilaskelma: Porauksessa todettiin pehmeän maan syvyydeksi 12 m. 3 metriä tuosta sisältyi perushinnoitteluun ja ylimääräiseltä osuudelta peritään esimerkissämme 70 euroa/m. Lisähintaa poraukselle syntyy 9:tä lisämetristä 630 euroa.

Kun suhteuttaa pehmeän maan porauksesta syntyvän lisähinnan maalämmön säästöihin, voidaan sanoa että lisämetrit eivät vaikuttaneet esimerkissämme merkittävästi maalämmön takaisinmaksuaikaan.

Peruskallio on keskimäärin 3-15 metrin syvyydestä. Näillä metrimäärillä teräsputkiporaus ei tee maalämpöinvestointia kannattamattomaksi. Jos asut harjualueella tai pehmeän maan osuus on kymmeniä metrejä alkaa teräsputkiporauksella olla merkitystä maalämmön järkevyydelle.

Tämä myytti on pääosin TARUA

4. Maalämpö ei kannata patteriverkostotalossa
Patteriverkoston menoveden lämpötila on korkeampi kuin lattialämmityksen. Yksi maalämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttavista tekijöistä on menoveden lämpötila lämmitysverkostoon. Tämän tosiasian seurauksena on syntynyt uskomus, että maalämpö ei olisi kannattava investointi patteriverkostolla varustettuihin taloihin.

Lyhyesti: Lattialämmityksellä saavutat hieman paremmat säästöt kuin patteriverkostolla, mutta ero on suhteellisen pieni. Maalämpö kannattaa patteritaloissa siinä missä lattialämmitystaloissakin.

Tämä myytti on TARUA

5. Maalämpö ei tuota riittävästi lämmintä käyttövettä
Maalämmön säästöt ovat sitä paremmat mitä matalampaa on tuotetun veden lämpötila. Käyttövettä lämmitettäessä vesi lämmitetään kuumemmaksi kuin lämmitysverkostoon lämmitettäessä. Ilmeisesti tästä syystä törmää ajoittain myyttiin, jossa maalämpö mielletään huonona lämpimän käyttöveden tuottajana.

Maalämpöön päätyneet asiakkaat kehuvat lämpimän käyttöveden tasaista lämpötilaa ja riittävyyttä. Ne tapaukset, joissa käyttöveden riittävyyteen ei olla oltu tyytyväisiä riippuvat liian pienistä varaajavalinnoista eikä maalämmön teknisistä vajavaisuuksista käyttöveden tuoton suhteen.

Tämä myytti on TARUA

6. Maalämmön asentaminen on monimutkainen ja pitkä prosessi
Maalämpöön siirtymisen esteenä on usein mielikuva maalämpöasennuksien ja porauksien haasteellisuudesta. Koko projekti koetaan niin mittavana, että tämän takia saatetaan kokonaan päätyä toiseen lämmitysvaihtoehtoonkin.

Maalämpöjärjestelmän asennus on loppujen lopuksi yksinkertainen ja nopea toimenpide. Ensimmäisenä suoritetaan yleensä poraustyö. Vanha järjestelmä saa olla toiminnassa niin pitkään kuin mahdollista, kun esivalmistelevia töitä, kuten porausta, suoritetaan. Näin taataan mahdollisimman lyhyt käyttökatko lämmityksen ja käyttöveden tuottoon.

Vanhan järjestelmän purku ajoitetaan mahdollisimman lähelle maalämpöpumpun asennusajankohtaa. Jos vanhana lämmitysjärjestelmänä on ollut normaali omakotitalon öljykattila, purkutyö suoritetaan ensimmäisenä toimenpiteenä asennusaamuna ja lämmityskytkennät (lämmitys ja käyttövesi) pääsääntöisesti jo saman päivän iltana. Tällä asennusperiaatteella lämmitys- ja käyttövesi saadaan lämmitettyä ensimmäisenä iltana maalämpöpumpun sähkövastuksella.

Seuraavana päivänä suoritetaan kylmäpuolen kytkennät, jonka jälkeen lämmitys ja käyttövesi voidaan lämmittää maalämmöllä.

Yhteenveto:

Poraustyö ja porakaivolta talolle tulevien vaakaputkien kaivuu- ja asennustyö vie normaalissa omakotitalossa kaksi päivää. Näiden töiden aikana ei synny lämmitysjärjestelmään katkoksia. Elämä talossa voi jatkua normaalisti.

Varsinainen maalämpöjärjestelmän asennus vie tyypillisesti muutaman päivän. Kun vanhan järjestelmän purku on ajoitettu oikein, parhaimmillaan päästään yhden työpäivän kestävällä lämpökatkolla.

Tämä myytti on TARUA

7. Poraus pilaa pihan
Poraustyöhön tarvittavia varusteita ovat 2 m x 2 m x 3,5 m kokoinen pölynsidontakontti sekä tela-alustainen porausyksikkö ja kompressoriyksikkö, jotka tuodaan tontille 12 metriä pitkän kuorma-auton päällä.

Kuorma-autolle on löydettävä sijoituspaikka porauksen ajaksi talon lähettyviltä (max. noin 40 m päästä). Varsinainen porausyksikkö siirretään porauspaikalle telaketjuilla. Poraustyöstä syntyvä pöly ohjataan letkuilla pölykonttiin ja vesi kontista edelleen ojaan tai sadevesikaivoon.

Pölykonttien käyttö on vähentänyt huomattavasti porauksesta syntyvän sotkun määrää. Eniten sotkua aiheuttavat maaperät, jossa on paksulti savea, koska porakalusto painostaan johtuen jättää pehmeään maahan liikkumisjälkiä. Parhaimman tuloksen saat, kun suoritat poraustyön talvella kun maa on roudassa. Lumipatja suojaa pihaa painavalta kalustolta.

Ammattimaisesti suoritettu poraustyö, oikea ajoitus sekä pölykontin käyttö jättää pihan siistiksi. Muutaman kuukauden päästä ei huomaa lainkaan, että tontilla on suoritettu maalämpökaivon poraustyö.

Tämä myytti on TARUA

8. Jos maalämpöpumppua ei mitoiteta 100%:sti, se on suora sähkölämmitys
100% mitoituksessa kompressorin koko kattaa laskennallisesti talon energiatarpeen vuoden jokaisena päivänä, ilman sähkovastuksia. Tämä mitoitustapa ei monestikaan ole investointi, takaisinmaksu ja kompressorin elinkaari huomioiden asiakkaalle järkevin ratkaisu.

Optimimitoituksessa maalämpöpumpun koko mitoitetaan laskennallisesta huipputehontarpeesta pääsääntöisesti 70–80 %:in. Kokenut maalämpöalan ammattilainen mitoittaa järjestelmän niin, että investointi ja takaisinmaksu huomioiden saadaan taloudellisin ja teknisesti toimivin ratkaisu.

Mitoituksella katetaan pääsääntöisesti 95–99 % talon energiantarpeesta. Normaalikokoisessa omakotitalossa tämä tarkoittaa vuositasolla vain muutaman kympin sähkövastuskäyttöä vuodessa.

Johtuen kompressorin pidemmistä yhtäjaksoisista käyntijaksoista, optimimitoituksella saavutetaan täystehomitoitusta nopeampi takaisinmaksuaika sekä pidempi kompressorin elinkaari.

Lopuksi: Optimimitoitus, jossa maalämpöjärjestelmän koko on 70-75 %:a huipputehontarpeesta saadaan paras mahdollinen takaisinmaksuaika.

Tämä myytti on TARUA

Lataa maalämpöpumpun ostajan opas

 

Kommentoi kirjoitusta